Kuinka paljon naisia on liikaa?

Anna Lindh -säätiön julkaiseman Intercultural Trends -raportin mukaan suomalaismiehet eivät halua naisten määrän enää kasvavan politiikassa, talouselämässä tai kulttuuri -ja sosiaalisektorilla. Näin siitä huolimatta, että Suomi sijoittuu tasa-arvovertailuissa usein kärkisijoille, Suomessa on taannoisten eduskuntavaalien jälkeen maailman 12:nneksi eniten eniten naiskansanedustajia ja Suomen nykyisestä 13 europarlamentaarikosta kymmenen on naisia. Kertooko tämä siitä, että miesten mielestä sukupuolten välinen tasa-arvo on Suomessa jo saavutettu?


Kuva: Anna Lindh Foundation

Sekä Euroopassa että Välimeren eteläpuolen maissa toivotaan enemmän naisia julkisen elämän eri sektoreille, mutta erot nais- ja miesvastaajien välillä olivat suuret. Naiset halusivat lähes kaikkialla suurempaa roolia yhteiskunnassa, ja miehet olivat useammin vallitsevaan tilanteeseen tyytyväisiä. Suomessa erot miesten ja naisten välillä olivat suurimpien joukossa, eikä enemmistö suomalaismiehistä siis halunnut lisää naisia millekään sektorille. Sama trendi on nähtävissä myös globaalisti – miesten mielestä sukupuolten tasa-arvo on edennyt pidemmälle kuin naisten mielestä (PEW).

Tarpeeksi, liikaa vai liian vähän?

Kun tarkastellaan kaikkia Anna Lindh -säätiön laajaan kyselytutkimukseen vastanneita vastaajia, Euroopassa toivottiin suurempaa poliittista roolia naisille. Välimeren eteläpuolella vain Tunisiassa ajateltiin samaan tapaan. Naisten osallisuuden kasvu kulttuuri- ja sosiaalisektoreilla taas herätti eniten myönteistä vastakaikua Välimeren eteläpuolella: 65 prosenttia vastaajista halusi kasvattaa naisten roolia.

Naisten osuus eduskunnassa tai parlamentissa jää huomattavasti alle puoleen kaikissa tutkituissa valtioissa, ja Välimeren eteläpuolella vain kolmasosa kansanedustajista on naisia. Suuri osa vastaajista oli sitä mieltä, että naisten osuus politiikassa oli sopiva nykyisellään. Välimeren eteläpuolella kuitenkin yli neljäsosa halusi naisille pienempää roolia poliittisessa päätöksenteossa.

Mikä siis on se piste, jonka jälkeen naisia on liikaa? Jordaniassa naisten osuus parlamentissa on vain 15,4 %, mutta Intercultural Trends -kyselytutkimuksen vastaajien enemmistö pitää määrää sopivana. Tilanne on sama Israelissa ja Puolassa, joissa naisten osuus lakia säätävissä elimissä on alle 30 %.

Stereotypiat naisten julkisen roolin tiellä?

Samat käsitykset naisen hyväksyttävästä roolista näyttävät elävän kummallakin puolella Välimerta. UN Womenin tutkimuksessa Understanding Masculinites neljässä Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän maassa havaittiin, että ihmisten asenteisiin vaikuttavat vahvasti naisiin kohdistuvat odotukset ja ennakkoluulot. Miehet ajattelivat naisia useammin, että naiset ovat liian tunteellisia toimiakseen johtajina. Yleinen käsitys oli, että nainen ei voinut olla samaan aikaan hyvä johtaja ja hyvä äiti.  Varakkaissa G7-maissa tehdyssä tutkimuksessa puolestaan keskimäärin vain 79 % vastaajista piti naisia ja miehiä yhtä sopivina politiikkaan. Naisille sopiviksi aloiksi koettiin lastenkasvatus, muoti ja hoiva-ala. Helsingin Sanomat kirjoitti eurovaalien alla (22.5.19) EU-johtajanpesteistä todeten, että 13 EU-elimessä on 246 merkittävää johtajanpaikkaa, joista naisten hallussa on vain 23,2 prosenttia. Pääosastojen senioripaikoista naisilla on noin 26 prosenttia. Tätä kommentoi lehden jutussa myös Naisjärjestöjen keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet, joka totesi tehtävien jakautumisen stereotypioden mukaan olevan edelleen haaste.

Intercultural Trends Report on Anna Lindh -säätiön neljän vuoden välein julkaisema raportti, jossa tarkastellaan Euroopan ja Välimeren alueen arvoja ja mielipiteitä. Raportti perustuu kyselytutkimukseen, joka toteutetaan 13:ssa alueen maassa. Vuonna 2018 julkaistu raportti on järjestyksessään kolmas laatuaan. Tällä kertaa mukana oli myös Suomi. Raporttia koskevaa aineistoa julkaistaan nyt ensi kertaa suomeksi.

Tutkimus toteutettiin loppuvuonna 2016. Siihen haastateltiin kaikissa 13 maassa puhelimitse tuhatta yli 15-vuotiasta asukasta. Yhteensä kyselytutkimukseen vastasi 13 000 ihmistä.

Tutkimuksen pohjalta tehdyssä raportissa eri alojen asiantuntijat analysoivat tutkimuksen tuloksia ja ehdottavat erilaisia toimia mahdollisten ongelmien ratkaisemiseksi.