All posts by Ella Kaplas

The Intercultural Dialogue Resource Centre is now launched and accessible from the Anna Lindh Foundation website.

The  Centre aims to make research, good practices, learning activities, expertise and events on intercultural dialogue in the Euro-Mediterranean accessible to everyone.

The upload of resources is an ongoing process and we would like you to consider the Centre a tool for the Network, to access and to share information. We invite all of you to share your good practice.

tiistaina 2.6.2020 klo 17–19, Zoom

Although good work is done in Finland, there is a lot to learn from the work done abroad: ideas, operating models, funding and diverse opportunities for cooperation. How can a Finnish organization find and use these opportunities to improve its own operations in Finland? Moniheli Club for Organizations: read more in English.

Jos haluat uusia ideoita järjestösi toimintaan käännä katseesi Suomen rajojen yli!

Järjestötoiminnassa kannattaa aina oppia siitä, mitä tehdään muualla. Vaikka Suomessa tehdään hyvää työtä, ulkomailla on paljon mistä oppia: ideoita, toimintamalleja, rahoitusta ja monipuolisia yhteistyömahdollisuuksia. 

Miten suomalainen järjestö voi löytää ja käyttää näitä tilaisuuksia oman toiminnan parantamiseksi Suomessa?

Monihelin Kesäkuun järjestöklubissa keskustelemme kansainvälisestä yhteistyöstä. Asiantuntijapuheenvuoron pitävät Anna Lindh -säätiön Suomen verkoston koordinaattorit, ja myös verkoston jäsenet ovat erityisen tervetulleita mukaan järjestöklubiin.

Ilmoittautumiset 31.5. mennessä

Tapahtuma Facebookissa

Celebrating our Diversity forum 2019. © Ella Kiviniemi

torstai 11.6. kello 9.00–11.30

Oletko jo suunnitellut podcastien tekoa tai miettinyt, sopisiko se järjestösi tavaksi viestiä? Tule mukaan oppimaan podcastien teosta Jaksomedian kouluttajien vetämään podcast-koulutukseen. 

Koulutuksessa tarkastellaan asiantuntijoiden johdolla: 

  • mitä podcastit ovat
  • millaisia laitteita ja taitoja niiden tekemiseen tarvitaan
  • kuinka podcast-sarja suunnitellaan 
  • miten sarjaa markkinoidaan 

Lopuksi osallistujilla on tilaisuus saada kouluttajilta kommentteja ja kehitysideoita omaan podcast-ideaansa. 

Kouluttajina ovat Jaksomedian asiantuntijat.

Koulutus järjestetään Google Meet -videopalaverina ja koulutuksen jälkeen saatte kopiot esitysmateriaaleista.

Ilmoittautuminen koulutukseen on päättynyt! Ilmoittautuneille lähetetään lisää tietoa sähköpostitse

podcast-koulutus mainoskuva

27.5.2020, 13.00–14.15, Zoom

Taiteen areenoita tarvitaan kaikkialla. Itseilmaisu vahvistaa toimijuutta, luo osallisuudentunnetta ja rakentaa yhteisöjä. Voiko teatteri kaataa raja-aitoja kulttuurien välillä tai sirkus tukea uuden tulijan sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan? Miten yhteisöteatteri auttaa yhteiskunnan reuna-alueille joutuneita pääsemään kiinni elämään?

Suomen Anna Lindh -verkoston seitsemännessä keskiviikko-webinaarissa tarkastellaan yhteisötaidetta yhteiskunnallisen osallisuuden rakentamisessa. Kuulemme esimerkkejä dokumenttiteatterista kotoutumisen keinona, sirkuksesta nuorten identiteetin vahvistamisessa sekä vankilateatterin tuomista mahdollisuuksista.

Alustajina:

Sofia-Charlotta Kakko: Sirkus monikulttuurisia ryhmiä yhdistämässä

Sofia-Charlotta Kakko on toiminut sosiaalisen sirkuksen asiantuntijana valtakunnallisissa sirkushankkeissa yli 10 vuotta. Parhaillaan hän viimeistelee Lasten ja nuorten säätiöllä Sirkuksesta siivet elämään -hanketta, jossa maahanmuuttajanuoret eri puolilla Suomea vahvistavat sirkuksen avulla elämäntaitojaan ja oppivat suomen kieltä.

Laura Menard: Vankilateatterissa opitaan vapautta – yhteiskuntaan integroituminen draamallisin menetelmin suomalaisissa vankiloissa

Laura Menard on antropologi, joka työskentelee kansanterveystieteen lehtorina Sussexin yliopistossa. Vankilateatteria hän on tutkinut vuosina 2015–2018 Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian laitoksella. Tutkimusraportti on julkaistu Rikosseuraamuslaitoksen julkaisusarjassa 2/2018.

Jussi Lehtonen ja Harith Raad Salih: Toinen koti -hanke

Jussi Lehtonen on Suomen Kansallisteatterin Kiertuenäyttämön taiteellinen suunnittelija, näyttelijä ja ohjaaja. Kiertuenäyttämö vie teatteriesityksiä erilaisiin hoitolaitoksiin ja vankiloihin sekä tekee yhteisöllisesti suuntautunutta dokumenttiteatteria. Lehtonen tekee parhaillaan taiteellista post doc -tutkimusta osana Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa ArtsEqual-hanketta. Hankkeessa tarkastellaan taidetta peruspalveluna ja pohditaan taiteen mahdollisuutta lisätä tasa-arvoa yhteiskunnassa. Harith Raad Salih on irakilaistaustainen näyttelijä, joka on esiintynyt mm. Kansallisteatterin dokumentaarisessa näytelmässä Toinen koti.

Tapahtuma Facebookissa

Kulttuurienvälisen dialogin teemat ovat ajankohtaisia myös koronakriisin aikaan. Suomen Anna Lindh -verkoston webinaarisarjassa keskustelemme verkostollemme tärkeistä aiheista keskiviikkoiltapäivisin, kukin omalta koneeltaan käsin. Webinaarin aloittavat tiiviit asiantuntija-alustukset, ja näiden jälkeen on aikaa kysymyksille, kommenteille ja keskustelulle.

Lisätietoja: 

Inka Nokso-Koivisto, inka.nokso-koivisto@fime.fi, 040 732 0776

Ella Kaplas, ella.kaplas@fime.fi, 040 775 6877

IImoittaudu webinaariin 26.5. mennessä

Zoom-linkki webinaariin lähetetään ilmoittautuneille keskiviikkoaamuna.


Introduction by Mirsal ry:

Mirsal (in Arabic stands for messenger) was formed to support the Arabic speaking immigrants in building and strengthening the ties between Finns and Arabs, and for them to be involved through different projects and events, which leads to smooth integration into Finnish society. Finland is the leading country of education, innovation and equality, so we introduce this information and make it reachable for Arabic speaking people.

We direct services to provide assistance for Arabs in all matters related to Finland. Our association based its efforts on the principles of equality, feminism, and justice. We welcome all people to our activities without regard to their race, color, religion, national origin, gender identity or expression, or age.

We believe in the advancement of community development by promoting social inclusion, education and connecting across cultures. We actively participate in activities to fostering greater understanding of Arab culture and immigrant issues.

Kuvituskuva: Mirsal ry

20.5.2020, klo. 14-15.00, Zoom

Ilmastokriisi luo epävarmuutta tulevaisuudesta ja asettaa meidät tilanteeseen, jossa joudumme kyseenalaistamaan koko nykyisen elämäntapamme. Minkälaisia odotuksia nuoret aikuiset uskaltavat tulevaisuudelleen asettaa ja minkälainen on heidän käsityksensä tulevaisuuden kestävästä elämäntavasta? Onko ilmastonmuutos taas yksi murros, joka selätetään innovaatioin, vai onko jatkuvan kasvun tavoittelu enää realistista? Vaatiiko ilmastokriisi länsimaisen elämäntavan perustavanlaatuista remonttia? 

Suomen Anna Lindh -verkoston kuudennessa keskiviikko-webinaarissa kuullaan nuorten suhtautumisesta tulevaisuuteen ja pohditaan konkreettisia keinoja kestävän elämäntavan rakentamiseksi.

Alustajat

Ellen Ojala, ilmastoaktivisti, opiskelija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja

23-vuotias Ellen Ojala heräsi ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun reilu vuosi sitten. Nykyään hän ei suostu enää puhumaan ilmastonmuutoksesta, vaan viittaa planeettamme tilaan ”ilmastokriisinä”. Täyspäiväisesti hän opiskelee Tampereen yliopistossa muun  muassa pohjoismaisia kieliä ja valtio-oppia. Opiskelun ohella Ojala käy yhteiskunnallista keskustelua sosiaalisessa mediassa ilmastonmuutoksen lisäksi muista ajankohtaisista poliittisista aiheista.

Niina Ratilainen, Ilmastonmuutosvoima-hanke,Allianssi

Nuorten ilmastovaikuttaminen kaduilla ja kabineteissa – miten nuorten ilmastovaikuttaminen on kehittynyt ilmastovaalien jälkeen

Ympäristösuunnittelija ja FM Niina Ratilainen työskentelee nuorisoalan kattojärjestö Allianssissa nuorten ilmastovaikuttamisen parissa ja vetää Allianssin ja Suomen kulttuurirahaston Ilmastonmuutosvoima-hanketta. Nuorisoala uskoo nuorten oman toimijuuden tukemiseen ja siihen, että nuorilla pitää olla aina valta valita itse, mitkä asiat haluavat maailmassa muuttaa – aikuisten tuella mutta liikoja sorkkimatta.

Tiina Rättilä, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

Nuoret kestävän tulevaisuuden tekijöinä – Nuorisotutkimuksellisia näkökulmia nuorten toimijuuteen

YTT, Politiikan tutkija Tiina Rättilä on yli kahden vuosikymmenen ajan tutkinut  demokratiaan, kansalaisaktivismiin ja poliittiseen osallistumiseen liittyviä teemoja. Tällä hetkellä Rättilä toimii tutkijana monitieteisessä ALL-YOUTH (Kaikki nuoret haluavat määrätä omasta elämästään) -hankkeessa, jossa hän on paneutunut erityisesti nuorten yhteiskunnalliseen osallistumiseen kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen kontekstissa.

Lisätietoja

Inka Nokso-Koivisto, inka.nokso-koivisto (at) fime.fi, 040 7320776

Ella Kaplas, ella.kaplas (at) fime.fi, 040 775 6877

Ilmoittaudu webinaariin 19.5. mennessä tällä lomakkeella

Lähetämme ilmoittautuneille osallistumislinkin sähköpostitse ennen webinaaria.

6.5. klo 14.00-15.00, Zoom

Kulttuurienvälisen dialogin teemat ovat ajankohtaisia myös koronakriisin aikaan. Suomen Anna Lindh -verkoston webinaarisarjassa keskustelemme verkostollemme tärkeistä aiheista keskiviikkoiltapäivisin, kukin omalta koneeltaan käsin. Jokaisen webinaarin aloittavat tiiviit asiantuntija-alustukset, ja näiden jälkeen on aikaa kysymyksille, kommenteille ja keskustelulle.

Muslimin elämässä islamofobia näkyy syrjintänä, arkisina vihanilmauksina ja  yhteiskunnan ulkopuolelle sulkemisena. Islamofobian taustalla on pelkoja, väärinymmärrystä ja vihaa, mutta myös yhteiskunnan rakenteissa piileviä vääristymiä. 

Yksi  väline moninaisuuden sallivan yhteiselon ja yhteiskuntarauhan rakentamisessa on uskontojen välinen vuoropuhelu. Vuoropuhelulla voi oppia tunnistamaan omaa, ymmärtämään toista ja löytämään yhteistä. Kohtaamalla lisätään yhteisymmärrystä – tuttu pelottaa vähemmän.

Suomen Anna Lindh -verkoston viidennessä keskiviikko-webinaarissa tarkastellaan, minkälaisia välineitä uskontodialogi tarjoaa islamofobian vastaiseen toimintaan Suomessa. Miten vuoropuhelulla voidaan vaikuttaa asenteisiin tai jopa rakenteisiin? Kuulemme näkökulmia niin ruohonjuuritason kohtaamisten kuin organisaatioiden välisen dialogin käytännöistä, mahdollisuuksista ja haasteista. 

Alustukset

Noor Assad, Ad Astra ry 

Islamofobian tasot ja uskontodialogi välineenä

Noor Assad on nuori järjestöaktiivi, joka toimii myös uskontodialogikentällä Ad Astra ry:n TFF-projektin (Together for Finland) kautta. Sen lisäksi Assad kuuluu European Insitute for Dialogue perustajajäseniin.

Linda Hyökki, Ibn Haldun Üniversitesi, Istanbul, Turkki

Kristinuskon instrumentalisoiti islamin vastaisessa diskurssissa

Linda Hyökki (FM) kirjoittaa väitöskirjaa Suomessa esiintyvästä islamofobiasta ja käännynnäismuslimien kokemuksista siihen liittyen. Hän on myös hallituksen jäsen European Forum of Muslim Women -kattojärjestössä.

Abbas Bahmanpour, Resalat islamilainen yhdyskunta

Ennakkoluulot ja eurooppalainen akateeminen islamin tutkimus


Ilmoittautuminen webinaariin

Ilmoittaudu tapahtumaan tällä lomakkeella 5.5. mennessä. Linkki webinaariin lähetetään ilmoittautuneille 6.5. aamulla.

29.4. klo 14.00-15.00, Zoom

Kulttuurienvälisen dialogin teemat ovat ajankohtaisia myös koronakriisin aikaan. Suomen Anna Lindh -verkoston webinaarisarjassa keskustelemme verkostollemme tärkeistä aiheista keskiviikkoiltapäivisin, kukin omalta koneeltaan käsin. Jokaisen webinaarin aloittavat tiiviit asiantuntija-alustukset, ja näiden jälkeen on aikaa kysymyksille, kommenteille ja keskustelulle.

Koronakriisi tuo esiin ja koettelee yhteiskunnan perustavia rakenteita ja arvoja. Ihmiset eivät ole kriisin edessä tasa-arvoisia – eriarvoisuus näkyy myös sukupuolten välillä. Korona on pakottanut  pohtimaan kysymyksiä, joita ei normaalitilanteessa tarvitse miettiä ja työelämän, ja perheen yhteensovittaminen on aivan uudenlaisten haasteiden edessä. Kuka perheestä saa tai joutuu käymään töissä – kenen vastuulla on lasten hoito ja koulunkäynti? Kuka hoivaa lapsia ja sairaita tai ottaa työssään riskin tartunnasta?

Webinaarisarjan neljännessä osassa keskustellaan poikkeustilassa muotoutuneista sukupuolinormeista kotien työnjaon ja työelämän näkökulmasta. Aihetta tarkastellaan niin käytännön arjen näkökulmasta kuin rakenteiden tasolla. Onko kriisiajan Suomi epätasa-arvoisempi kuin aiemmin, ja mitä se kertoo yhteiskuntamme syvemmistä valtarakenteista ja sukupuolten tasa-arvon tilasta? Mitä voimme oppia tilanteesta, ja kuinka rakennamme kriisin jälkeen entistä tasa-arvoisemman yhteiskunnan ja työelämän?

Alustajat

Tiina Sihto, tutkija, Jyväskylän yliopisto

Työn ja hoivan yhteensovittaminen poikkeustilassa

YTT Tiina Sihto on tarkastellut yhteiskuntapolitiikan alan väitöskirjassaan naisten työn ja hoivan yhteensovittamisen paikallisia ehtoja. Hän työskentelee tutkijatohtorina Jyväskylän yliopistossa Suomen Akatemian rahoittamassa Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikössä (CoE AgeCare).

Johanna Sjöholm, Nicehearts ry:n toiminnanjohtaja, perustaja. 

Heikoimmassa asemassa olevat, Suomeen maahan muuttaneet naiset poikkeustilanteessa

Nicehearts ry on vuonna 2001 perustettu tyttö- ja naistoimintaa tuottava yhdistys, jonka tavoitteena on mahdollistaa, että tytöt, naiset sekä sellaisiksi itsensä kokevat löytävät oman paikkansa yhteiskunnassa sen tasa-arvoisina ja yhdenvertaisina jäseninä.

Annica Moore, toiminnanjohtaja, Mothers in Business MiB ry 

Jaksaminen ja johtaminen koetuksella: Koronatilanteen poikkeukselliset haasteet työn ja perheen yhteensovittamiselle

YTM, FM Annica Moore on MiBin myötä noussut työelämän tasa-arvon ja perheystävällisen johtamisen asiantuntijaksi. Moore on toiminut aiemmin mm. MiBin hallituksen puheenjohtajana ja tasa-arvoasiantuntijana UNESCOlla. MiB on urasuuntautuneiden äitien verkosto. MiB tarjoaa mahdollisuuden työelämätaitojen ja verkostojen kehittämiseen, ja edistää äitien asemaa työelämässä ja yhteiskunnassa. 

Tapahtumaan ilmoittautuminen

Webinaariin on ennakkoilmoittautuminen verkkolomakkeella 28.4. mennessä. Webinaarin linkki lähetetään osallistujille samana aamuna.

keskiviikko 22.4. kello 14.00–15.15 Zoomissa

Kulttuurienvälisen dialogin teemat ovat ajankohtaisia myös koronakriisin aikaan. Suomen Anna Lindh -verkoston webinaarisarjassa keskustelemme verkostollemme tärkeistä aiheista keskiviikkoiltapäivisin, kukin omalta koneeltaan käsin. Webinaarin aloittavat tiiviit asiantuntija-alustukset, ja näiden jälkeen on aikaa kysymyksille, kommenteille ja keskustelulle.

Median viesti ei ole vain sanoissa. Lehdet ja netti ovat täynnä kuvia, jotka muokkaavat mielikuviamme ja ohjaavat ajatteluamme. Kuinka tietoista kuvilla vaikuttaminen mediassa on ja miten sitä suunnitellaan? Minkälainen kuva on vaikuttava ja onko kuva tekstiä tehokkaampi keino muuttaa asenteita?

Suomen Anna Lindh -verkoston keskiviikko-webinaarien kolmannessa osassa 22.4. keskustellaan kuvien vaikuttavuudesta siirtolaisuuden näkökulmasta. Suomalaisessa mediassa esiintyviä valokuvia tarkastellaan muun muassa pakolaisuuden kuvaamisen ja etnisyyteen liittyvien teemojen näkökulmasta.

Alustajina

Noora Kotilainen, tutkija, maanpuolustuskorkeakoulu & Helsingin yliopisto

Mediakuvien metaforiset asetelmat muokkaavat mielikuvia maahanmuutosta

VTT Noora Kotilainen on mediaan, kriisien, sodan, väkivallan, pakolaisuuden ja muuttoliikkeen kuvallisiin esityksiin, ihmisoikeuksiin, humanitarismiin ja kansainväliseen politiikkaan keskittynyt poliittisen historian tutkija. Hän työskentelee tällä hetkellä tutkijatohtorina Suomen Akatemian Hybridi terrori (HYTE) hankkeessa Maanpuolustuskorkeakoululla ja vierailevana tutkijana Helsingin yliopiston Poliittisessa historiassa. 

Airin Bahmani, toimittaja, tietokirjailija ja valokuvaaja

Mediakuvastot, sukupuoli ja etnisyys

Airin Bahmani on ihmisoikeus- ja vähemmistökysymyksiin keskittynyt toimittaja, tietokirjailija ja valokuvaaja. Bahmani on työskennellyt tutkijana Nuorisotutkimusseurassa sekä toimittajana ja valokuvaajana Iranissa, Irakissa, Libanonissa, Turkissa, Israelissa ja miehitetyillä palestiinalaisalueilla. 

Uwa Iduozee, dokumentaristi, valokuvaaja ja elokuvaaja

Mediakuvasto – shokkiarvo ja etnisyys

Uwa Iduozee on vähemmistö- ja identiteettikysymyksiin keskittynyt dokumentaristi, valokuvaaja ja elokuvaaja. Hän on työskennellyt lukuisille suomalaisille sekä kansainvälisille medioille ja tuotantoyhtiöille.

Matti Posio, päätoimittaja, Lännen Media

Miten median kuvat ja mielikuvat syntyvät?

Lisätietoja

Inka Nokso-Koivisto, inka.nokso-koivisto (at) fime.fi, 040 7320776

Ella Kaplas, ella.kaplas (at) fime.fi, 040 775 6877

Ilmoittaudu webinaariin 21.4. mennessä tällä lomakkeella

Lähetämme ilmoittautuneille osallistumislinkin sähköpostitse ennen webinaaria.

15.4.2020, klo. 14.-15.00, Zoom-alustalla

Kulttuurienvälisen dialogin teemat ovat ajankohtaisia myös koronakriisin aikaan. Suomen Anna Lindh -verkoston webinaarisarjassa keskustelemme verkostollemme tärkeistä aiheista keskiviikkoiltapäivisin, kukin omalta koneeltaan käsin. Jokaisen webinaarin aloittavat tiiviit asiantuntija-alustukset, ja näiden jälkeen on aikaa kysymyksille, kommenteille ja keskustelulle.

Webinaarisarjan toisessa osassa keskitytään koronaviruksen kannalta kaikkein haavoittuvaisimpiin alueisiin: kriisi- ja konfliktialueisiin. Tilanne on erityisen synkkä Pohjois-Syyriassa, jossa terveydenhuolto on kärsinyt pitkän konfliktin seurauksena ja suuri osa väestöstä on joutunut pakenemaan kodeistaan pakolaisleireille. Leiriolosuhteissa tavalliset varotoimet viruksen leviämisen ehkäisemiseksi eivät riitä ja avustustyöntekijöiden toimintaan liittyy erityisiä haasteita.

Millaista apua erityisesti kriisialueilla tarvitaan ja minkälaisissa avustusprojekteissa alueella toimivat järjestöt ovat mukana? Pystyvätkö oman koronakriisinsä kourissa painivat Euroopan valtiot irrottamaan resursseja pahimmille kriisialueille? Missä on onnistuttu ja missä asioissa kansainvälisen yhteisön tulisi toimia tehokkaammin?

Alustajat

Agneta Kallström (Itä-Suomen yliopisto, väitöskirjatutkija): Syyrian terveydenhuollon tilanne COVID-19-pandemian uhatessa.

Päivi Hurttia ( Lääkärit Ilman Rajoja, viestintäpäällikkö): Lääkärit Ilman Rajoja -järjestö kertoo näkemästään: Luoteis-Syyrian mittavat sairaanhoidolliset ja humanitaariset tarpeet.

Kuulemme myös ajantasaisen raportin paikan päältä, Syyriassa parasta aikaa toimivalta Orwa al Abdullalta (Itä-Suomen yliopisto, tutkija).

Ilmoittaudu webinaariin lomakkeella 14.4. mennessä