Kansainvälisen Intercultural Trends -raportin mukaan suomalaisten usko yhdenvertaisuuteen on vahva, ja valtaosa suomalaisista on avoimia ja suvaitsevaisia verrattuna Euroopan keskiarvoon. Raportin pohjana ollut kyselytutkimus tehtiin EU:ssa ja Välimeren eteläpuolisissa maissa loppuvuodesta 2016, niin kutsutun Euroopan pakolaiskriisin jälkimainingeissa. Kyselytutkimuksen tulosten perusteella pakolaiskriisillä ei kuitenkaan näytä olleen voimakasta vaikutusta suomalaisten käsitykseen ihmisten yhdenvertaisuudesta, vaikka maahanmuutosta tuli hallitseva teema yhä tiukkasävyisemmäksi käyneessä keskustelussa.
“Kaikilla ihmisillä tulisi olla samat oikeudet ja mahdollisuudet uskonnollisesta tai kulttuurisesta taustasta riippumatta”
Suurin osa kaikista kyselytutkimuksen vastaajista piti väitettä joko täysin tai jokseenkin totena: Portugalissa näin ajatteli 98 prosenttia vastaajista, Suomessa 97 prosenttia ja keskiarvoisesti kaikkialla Euroopassa 91 % vastaajista. Välimeren eteläpuolella 80 % piti ihmisiä oikeutettuna samoihin mahdollisuuksiin taustasta riippumatta.
Avoimuutta muille kulttuureille mitattiin kyselytutkimuksessa myös kysymällä, haittaisiko vastaajaa, jos työtoverina, lapsen koulukaverina, naapurina tai perheenjäsenen kumppanina olisi eri kulttuurista tuleva ihminen. Suurimmalla osalla vastaajista ei ollut mitään tätä vastaan kummallakaan puolella Välimerta. Vaikeimmalta tuntui ottaa eri kulttuuritaustasta tuleva osaksi perhettä. 33 % eurooppalaisista ja 38 % Välimeren eteläpuolen vastaajista suhtautui varauksella muukalaisen ottamiseen perheen jäseneksi.
Vastaajalle tärkeimpiä arvoja tutkittiin pyytämällä heitä valitsemaan kaksi keskeisintä arvoa lasten kasvatuksessa. Suomalaiset nostivat kuuden vaihtoehdon joukosta tärkeimmiksi perheen (62 %), itsenäisyyden (41 %) ja muiden kulttuurien kunnioittamisen (43%). Suomalaisille varsin tärkeää oli myös uteliaisuus. Välimeren eteläpuolisiin maihin verrattuna suomalaisia kasvatetaan pehmeästi: kaksi Välimeren eteläpuolen tärkeintä lastenkasvatuksen arvoa, uskonnolliseksi ja tottelevaiseksi kasvattaminen, ovat Suomessa kaksi vähiten tärkeää arvoa.
Raportin tuloksista voidaan päätellä, että suomalaiset ovat avoimempia monimuotoisuudelle ja erilaisille kulttuureille kuin mitä julkisen keskustelun perusteella uskoisi. Yhteiskunnan monimuotoisuuteen liittyvistä arvoista käytävä julkinen keskustelu tuntuu kuitenkin ajautuneen monimuotoisuutta ja erilaisuutta vastustavien ryhmien käsiin. Raportin perusteella suomalaisille yhdenvertaisuus on arvo, josta emme ole valmiita tinkimään.
Anna Lindh -säätiön Intercultural Trends -raportti on laaja arvotutkimus. Sen tuloksia on hyvä peilata muihin vastaaviin tutkimuksiin. Tutkimuksia arvoista Suomessa, Euroopassa ja maailmanlaajuisesti on tehty useita.
Esimerkiksi EVAn tutkimuksen mukaan suomalaisten maahanmuuttoa koskevat näkemykset ovat 2000-luvulla muuttuneet myönteisempään suuntaan.
Arvot 360 -tutkimuksen mukaan Suomessa ei ole tapahtumassa polarisaatiota vaan pirstaloitumista: “Samat ihmiset, jotka yhdessä asiassa ovat yksimielisiä, ovat toisissa kysymyksissä vastakkaisissa leireissä”
Eurooppalainen arvotutkimus European Social Survey havaitsi, että maahanmuuttajiin suhtauduttiin positiivisemmin vuonna 2014 kuin vuonna 2002. Tilanne oli kuitenkin polarisoitunut: Joissain maissa – esimerkiksi Suomessa – maahanmuuttoon sekä kaikista kielteisimmin että myönteisimmin suhtautuvien osuudet olivat kasvaneet. Kaikkialla EU:ssa nuoret korkeasti koulutetut suhtautuvat Euroopan ulkopuolelta tulevaan siirtolaisuuden positiivisemmin kuin ikääntyneet matalasti koulutetut.
Pew Research on puolestaan havainnut, että maailmanlaajuisesti monimuotoisuuden lisääntymistä pidetään useammin positiivisena kuin negatiivisena muutoksena.
Intercultural Trends Report on Anna Lindh -säätiön neljän vuoden välein julkaisema raportti, jossa tarkastellaan Euroopan ja Välimeren alueen arvoja ja mielipiteitä. Raportti perustuu kyselytutkimukseen, joka toteutetaan 13:ssa alueen maassa. Vuonna 2018 julkaistu raportti on järjestyksessään kolmas laatuaan. Tällä kertaa mukana oli myös Suomi. Raporttia koskevaa aineistoa julkaistaan nyt ensi kertaa suomeksi.
Tutkimus toteutettiin loppuvuonna 2016. Siihen haastateltiin kaikissa 13 maassa puhelimitse tuhatta yli 15-vuotiasta asukasta. Yhteensä kyselytutkimukseen vastasi 13 000 ihmistä.
Tutkimuksen pohjalta tehdyssä raportissa eri alojen asiantuntijat analysoivat tutkimuksen tuloksia ja ehdottavat erilaisia toimia mahdollisten ongelmien ratkaisemiseksi.