Kriisi kriisissä: korona ja konfliktialueiden terveydenhuolto -webinaarissa keskityttiin terveydenhuollon tilaan Syyriassa. Keskustelun avasi Itä-Suomen yliopistossa väitöskirjaa Syyrian terveydenhuollosta tekevä Agneta Kallström. Kallström kertoi, että terveydenhuollon taso Syyriassa ennen sotaa oli alueellisesti verrattaen erittäin hyvä. Infektiosairauksista oltiin pääsemässä, rokotuskattavuus oli suojaava ja väestö oli jo siirtynyt elintasosairauksiin.
Nyt, yhdeksän vuotta kestäneen konfliktin jäljiltä noin 60 % terveydenhuollon infrastruktuurista on romuttunut osittain tai kokonaan, ja noin 70 % hoitohenkilöstöstä on joutunut pakenemaan kodeistaan. Lääkkeiden ja lääkintätarvikkeiden saatavuus on heikentynyt huomattavasti. Ennen sotaa Syyria valmisti suurimman osan maassa käytetyistä lääkkeistä itse.
Kallström puhui elintasosairauksien ja konfliktin aiheuttamasta kaksoistaakasta. Koronavirusepidemia pahentaisi tilannetta entisestään, aiheuttaen kolmoistaakan. Kallström painotti, että Syyriassa riski viruksen leviämiselle on erittäin korkea, ja hän arvelee, että rokote ja lääkehoito olisivat mahdollisesti ainoa todellinen apu epidemiaa vastaan.
Syyriassa vuosina 2017–2018 toiminut Lääkärit ilman rajoja -järjestön Päivi Hurttia totesi, että pelkkien tehohoitopaikkojen saaminen Syyriaan ei riitä, vaan elämän perusedellytykset tulisi turvata. Mitä tulee terveydenhuoltoon, koronaviruspotilaiden lisäksi apua tarvitsevat kipeästi myös monet muut potilaat. Terveydenhuoltotarvikkeiden saaminen Syyriaan on kuitenkin haastavaa. Hurttia painotti, että koronavirusta vastaan taistelemisessa tarvitaan maailmanlaajuista solidaarisuutta. Syyrialaiset ovat kohdanneet jo paljon kärsimystä, ja jos koronaa ei pystytä pysäyttämään Syyriassa, ei sitä pystytä pysäyttämään muuallakaan.
Orwa al-Abdulla Itä-Suomen yliopistosta ja Independent Doctors Association -järjestöstä (IDA) puhui erityisesti Luoteis-Syyrian tilanteesta. World Health Organisation (WHO) loi alueelle maaliskuussa 2020 hätäsuunnitelman, jota ei rahoituksen puutteesta johtuen olla kuitenkaan implementoitu. Luoteis-Syyrian terveydenhuoltojärjestelmä on romahtanut, terveydenhuoltopalveluja kohtaan on tehty hyökkäyksiä ja tulitukset jatkuvat. YK:n vaatimaa tulitaukoa ei ole saatu toteutettua.
Tällaisissa olosuhteissa tulitukset ovat usein ihmisten mielissä suurempi uhka kuin koronavirus, ja esimerkiksi ruoan hankinta pakottaa ihmisiä liikkumaan koronaan liittyvien suositusten vastaisesti. Humanitäärisen avun rahoituksen laskiessa ihmisten ja erityisesti heikommassa asemassa olevien ryhmien resilienssi laskee. Tämä on kriisitilanne, jossa kansainvälisen yhteisön apua ja solidaarisuutta tarvitaan.
Webinaari oli osa Suomen Anna Lindh -verkoston Keskiviikko-webinaarit sarjaa, jossa käsitellään verkoston toimintaan ja koronaan liittyviä teemoja. Seuraavan webinaarin (22.4.) aihe on Kuinka kuvilla vaikutetaan – siirtolaisuus median kuvastossa. Tervetuloa mukaan!