Suomenkielinen tiivistelmä foorumin tuloksista ja suosituksista
Anna Lindh -säätiön (ALF) MED FORUM (23.–26.10.2016 Vallettassa, Maltalla) keräsi yhteen 680 osallistujaa 50 maasta sekä tavoitti miljoonia FORUM LIVE -debattien ja globaalien mediakumppanuuksiensa kautta. Foorumissa pohdittiin ennen kaikkea sitä, miten ALF:n tulee kehittää toimintaansa vahvistuakseen kulttuurienvälisen dialogin keskeisenä instituutiona Euroopassa ja Välimeren ympärysmaissa.
Tapahtumaan osallistuneet nuoret, kansalaisyhteiskuntatoimijat, journalistit, taiteilijat, päätöksentekijät, median edustajat, kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen asiantuntijat ja kaupunkien edustajat muodostavat vahvan verkoston, jossa työstetään sellaista yhteistä tulevaisuutta, joka rakentuu inklusiivisyydelle, dialogille ja yhteistyölle. Kulttuurienvälinen dialogi toimii konfliktien, ääriliikkeiden, työttömyyden ja muuttoliikkeitä ja pakolaisuutta koskevien keskustelujen vastavoimana. Yksi foorumin tärkeimmistä johtopäätöksistä oli se, että poliittisen keskustelun on jatkossa keskityttävä yhdistämään sellaiset proaktiiviset kampanjat, jotka tähtäävät inspiroiviin visioihin tulevaisuuden yhteiskunnista.
Foorumin perusteella ALF:n tärkeimpiä toimintasektoreita tulevaisuudessa ovat:
Tärkeimmiksi toimijoiksi puolestaan tunnustettiin nuoret, naiset ja taiteilijat. Erityisesti nuoriin panostaminen sai foorumissa taakseen laajan, korkean asteen tuen (mm. YK, EU, OSCE, Arabiliitto, Maailmanpankki ja Club de Madrid, joiden kanssa ALF kirjoitti yhteistyösopimuksia Vallettassa 25.10. foorumin yhteydessä). Nuoriin kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen toimijoihin panostaminen tunnustettiin ainoaksi tavaksi edistää pitkäjänteisesti yhteisymmärrystä ja ehkäistä konflikteja ja radikalisoitumista.
1a. Foorumissa esiteltiin Beyond extremism –toimintasuunnitelma, joka perustuu sille, että ääriajattelulle on vaihtoehtoja, joita voidaan tuoda esille perinteisen ja sosiaalisen median kanavissa. Foorumin myötä Anna Lindh -säätiö alkaa myös toimia YK:n kumppanina sen koordinoimassa YK-resoluutio 2250 (Nuoret, rauha ja turvallisuus) -ohjausryhmässä.
1b. Toisekseen foorumissa esiteltiin ALF:n tuottaman, kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen kehitystä 13 jäsenmaassa mittaavan Ipsos-MORI-kyselyn (2016) alustavia tuloksia. Tulokset paljastivat merkittäviä yhtäläisyyksiä Euroopan ja eteläisen Välimeren maiden arvoissa ja kiinnostuksenkohteissa, mutta myös sellaisia eroavia käsityksiä, jotka voivat ruokkia polarisaatiota ja ääriajattelua. Erityisesti mediaa hallitseva negatiivisuus näyttää huolestuttavan niin etelän kuin pohjoisenkin kansalaisia. Kyselytutkimuksen perusteella onkin panostettava enemmän mediaa koskevaan tutkimukseen ja analyysiin, dialogiin, vaihtoon ja nuorten toimittajien mentorointiin.
1c. Edellä mainitun raportin perusteella näyttää myös siltä, että tehokkain tapa vastustaa ääriajattelua on tukea nuorisolähtöisiä ja heidän vetämiään projekteja. Nuorten radikalisoitumista koskevissa oletuksissa usein ohitetaan nuorten toistuvasti ilmaisema halu etsiä omistajuutta ja toimijuutta aktiivisina kansalaisina niissä prosesseissa, joissa heidän yhteiskuntiensa tulevaisuutta rakennetaan. Foorumissa käynnistyi Facebookin, useiden mediatalojen ja ALF:n välinen yhteistyö innovaatiolaboratorio-ohjelman luomiseksi. Ohjelma tähtää nuorten voimaannuttamiseen tarjoamalla heille välineitä suurten viestintäkampanjoiden toteuttamiseen.
2a. Mittavan “Young Mediterranean Voices” -hankkeen käynnistäminen foorumissa (tukijoina mm. Euroopan komissio, Maailmanpankki, Suomi ja muita jäsenmaita) merkitsee sitä, että Euro-Välimeri-alueelle ollaan luomassa uudenlaista alustaa, jossa vahvistetaan nuorten debatti- ja dialogitoimintaa ja vaikuttamismahdollisuuksia. Ohjelmassa pyritään synnyttämään myös vahvoja etelän ja pohjoisen välisiä kumppanuuksia.
2b. Nuorisoliikkuvuus on yksi foorumista kumpuavan poliittisen vaikuttamisen kärkiteemoja. Foorumin suosituksia sen suhteen, kuinka kaikenlaisista taustoista tuleville nuorille tulisi tarjota mahdollisuuksia viestiä, olla vaihdossa ja tehdä yhteistyötä yli kaikenlaisten rajojen, käsiteltiin heti foorumin jälkeen Marseillessa lokakuun lopussa järjestetyssä ministeritapaamisessa. Yksi foorumissa esitetyistä ehdotuksista oli ”järjestöjen Erasmus-ohjelma” liikkuvuusvaihtoehtojen monipuolistamiseksi.
2c. Interkulttuurinen oppiminen. Ensi lukuvuonna Anna Lindh -säätiö alkaa jakaa eteenpäin sen tuottamaa “Handbook on Intercultural Citizenship Learning” -käsikirjaa. Välimeren etelä- ja pohjoispuolen asiantuntijoiden käsissä syntynyt kirja on tarkoitettu tukemaan dialogitaitoja oppilaitoksissa ja epävirallisen oppimisen kentillä.
3a. Media on kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen keskeinen alue. Anna Lindh -journalistipalkinto myönnetään vuonna 2017 kymmenennen kerran tällä kertaa muuttoliikkeet ja kaupungit -teeman mukaisesti. Lisäksi foorumissa ehdotettiin media-analyysia vahvistavan instrumentin luomista kulttuurienvälisen journalismin rakentamiseksi alueen mediaverkostoissa.
3b. Foorumin yhteydessä jaettiin kansainvälinen ALF-kääntämispalkinto, mikä viestii kielenkääntämisen merkityksestä kulttuurienvälisessä vuorovaikutuksessa. Foorumin pohjalta ehdotetaan kääntäjille suunnatun liikkuvuusrahaston perustamista Maltan puheenjohtajakaudella.
3c. Luova yrittäminen tarjoaa mahdollisuuden myös kulttuurienväliselle toiminnalle. Foorumissa tunnistettiin tarve vetää yhteen olemassa olevaa aihetta koskevaa tutkimusta ja hyviä käytäntöjä eri puolilta Euro-Välimeri-aluetta.
4a. Foorumin kautta vahvistui Anna Lindh -säätiön tehtävä institutionaalisena dialogin instrumenttina, joka tuo yhteen alueen kansalaisyhteiskunnan ja nuorisoinstituutiot. Säätiön keskeisen aseman tunnustaminen tulee näkymään Maltan EU-puheenjohtajakaudella.
4b. Foorumissa perustettiin kaupungeille suunnattu dialogipalkinto, jonka tarkoituksena on kasvattaa kulttuurienvälisen dialogin näkyvyyttä ja parhaita käytäntöjä. Kaupunkien tunnustamista kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen avaintoimijoiksi halutaan vahvistaa muutoinkin. Lisäksi ehdotettiin kiertävää “Välimeren dialogipääkaupungin” roolia, jonka kautta teema saa näkyvyyttä kaupunkienvälisissä verkostoissa ja kaupunkien poliittisissa ohjelmissa.
4c. Välimeren perinnön turvaamista ja kulttuurienvälistä vuorovaikutusta koskevat keskustelut ovat käynnistyneet Viron valtion ja Anna Lindh –säätiön kansalaisyhteiskuntaverkoston välillä Viron EU-puheenjohtajakauden kynnyksellä.
—
Foorumin tulokset säätiön verkkosivuilla kokonaisuudessaan englanninkielisenä asiakirjana: http://www.annalindhfoundation.org/sites/annalindh.org/files/documents/page/med_forum_2016_-_conclusions.pdf.