Millaisia suomalaisia ja eurooppalaisia kasvatamme?

Intercultural Trends -raportin pohjana olleessa kyselytutkimuksessa vastaajien arvoja kartoitettiin kysymällä, mitä he pitivät erityisen tärkeinä lastenkasvatuksessa. Vastaajia pyydettiin valitsemaan heille tärkein ja toiseksi tärkein arvo. Vastauksista voidaan huomata, että näkemykset erosivat Välimeren eri rannoilla – onko Välimeren pohjois- ja eteläpuolten arvopohja siis täysin erilainen?

Arvot lastenkasvatuksessa

Eurooppalaiset pitivät muiden kulttuurien kunnioittamista ja perhettä erittäin tärkeänä. Uskontokasvatus oli merkityksellinen vain joka kymmenennelle. Välimeren eteläpuolella sen sijaan pidettiin tärkeänä juuri uskonnollisten tapojen ja uskomusten opettamista sekä tottelevaisuutta. Hieman yli neljäsosa vastaajista piti muiden kulttuurien kunnioittamista tärkeänä arvona.

Luvuista on siis helppo huomata Välimeren eri puolten erot, mutta myös blokkien sisältä löytyy paljon vaihtelua. Esimerkiksi itsenäisyyttä ja uteliaisuutta arvostettiin Israelissa ja Palestiinassa hyvin paljon verrattuna kaikkiin tutkittuihin maihin, kun taas muissa Välimeren eteläpuolisissa maissa näitä ominaisuuksia ei arvostettu. Israel ja Palestiina ovat muutenkin arvoissa usein lähellä toisiaan – tosin eivät aina. Myös Euroopan maiden välillä oli hajontaa, vaikkakin vähemmän.  

Suomalaisista vain 3 prosenttia korosti uskonnon merkitystä lasten kasvatuksessa, kun taas  eurooppalaisista puolalaiset pitivät uskontoa tärkeimpänä, peräti 18 prosenttia korosti sitä. Puolassa uskonto onkin ollut keskeisessä roolissa poliittisissa keskusteluissa, ja eurovaalien alla on esitetty jyrkkiä kannanottoja esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä. Vaikka suomalaiset ja puolalaiset edustivat Euroopan ääripäitä uskonnollisuudessa, ne olivat lähellä toisiaan joissain muissa suhteissa: kummassakaan maassa ei lastenkasvatuksessa arvostettu kunnioitusta muita kulttuureja kohtaan.

Krakovan yliopiston taloustieteen professori Konrad Pędziwiatr, joka on saapumassa Suomen Anna Lindh -verkoston tapaamiseen vieraaksi 3.6., analysoi Intercultural trends -raportissa puolalaisen yhteiskunnan muutoksia. Pitkään jatkunut maallistumisen näyttää pysähtyneen. Myös niiden osuus, jotka pitävät monimuotoisuutta tärkeänä yhteiskunnan hyvinvoinnille, on pudonnut vuodesta 2012, ja uusimmassa vuonna 2016 tehdyssä tutkimuksessa puolalaiset olivat muita eurooppalaisia huomattavasti vastahakoisempia hyväksymään perheenjäsenen avioitumisen toisen kulttuurin edustajan kanssa.

Pędziwiatrin mukaan Puolan homogeenisessä yhteiskunnassa kulttuurien monimuotoisuutta pelätään. Tämä voi selittää puolalaisten heikompaa suvaitsevaisuutta muualta tulleita kohtaan. Pędziwiatr arvelee suvaitsemattomuuden johtuvan paitsi Puolan geopoliittisesta ja maantieteellisestä asemasta, myös viime vuosina valtaansa kasvattaneiden kansallismielisten liikkeiden vaikutuksesta.

Kansalaisia kasvattamassa

Lasten kasvaessa heistä ei tule vanhempiensa kopioita. Nuoret etenkin Länsi-Euroopassa ovat vanhempiaan enemmän vasemmalla ja uskovat enemmän yhtäläisiin oikeuksiin riippumatta etnisestä, kulttuurisesta ja uskonnollisesta taustasta, sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta. Mielenkiintoista on, että tottelevaisuuden tärkeyttä painottavassa Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä nuorten ja vanhempien väliset arvomaailman erot ovat suhteellisen pieniä.

Euroopassa nuoret pitävät vanhempia ikäluokkia useammin maahanmuuttoa positiivisena asiana ja EU:ta hyödyllisenä maansa taloudelle. Ero oli erityisen suuri Isossa-Britanniassa – alle kolmekymppisistä kolme neljäsosaa piti EU:ta hyödyllisenä, siinä missä puolet yli viisikymppisistä oli samaa mieltä. EVA:n mukaan suomalaiset pitävät EU:ta positiivisena asiana – suomalaisten EU-myönteisyys on itse asiassa kaikkien aikojen huipussa, ja EU-jäsenyyteen kielteisesti suhtautuvien osuus on pienentynyt. Trendi jatkunee myös tulevaisuudessa, sillä  “EU:hun vanhempia ikäluokkia myönteisemmin suhtautuvat nuoret ikäluokat säilyttävät asennoitumistapansa ainakin osin myös vanhetessaan. Siten he ajan myötä syrjäyttävät vanhempia ikäluokkia, jolloin koko väestön asenteet muuttuvat vähitellen”, toteaa EVA.

Nuorten ja vanhempien näkemykset voivat siis erota toisistaan radikaalisti, mutta toistaiseksi nuorten poliittinen valta on varsin hentoa. Jää nähtäväksi, pitääkö nuoriso kiinni liberaaleista kannoistaan ja kuinka paljon he vanhetessaan kallistuvat vanhempiensa kantojen puoleen – jos kallistuvat.

Lue myös: Puolalainen siirtolaisuustutkija Konrad Pędziwiatr Suomen verkoston vieraana 3.6.

Sarjassa aiemmin ilmestynyt:

Osa 1: Kansainvälinen raportti: suomalaiset keskimääräistä eurooppalaista avoimempia ja suvaitsevaisempia

Osa 2: Kuinka paljon naisia on liikaa?

Intercultural Trends Report on Anna Lindh -säätiön neljän vuoden välein julkaisema raportti, jossa tarkastellaan Euroopan ja Välimeren alueen arvoja ja mielipiteitä. Raportti perustuu kyselytutkimukseen, joka toteutetaan 13:ssa alueen maassa. Vuonna 2018 julkaistu raportti on järjestyksessään kolmas laatuaan. Tällä kertaa mukana oli myös Suomi. Raporttia koskevaa aineistoa julkaistaan nyt ensi kertaa suomeksi.

Tutkimus toteutettiin loppuvuonna 2016. Siihen haastateltiin kaikissa 13 maassa puhelimitse tuhatta yli 15-vuotiasta asukasta. Yhteensä kyselytutkimukseen vastasi 13 000 ihmistä.

Tutkimuksen pohjalta tehdyssä raportissa eri alojen asiantuntijat analysoivat tutkimuksen tuloksia ja ehdottavat erilaisia toimia mahdollisten ongelmien ratkaisemiseksi.