Ongelmista ja vaikeuksista huolimatta Välimeren alueen asukkaiden luottamus dialogiin ja ratkaisuihin on suuri. Välimeren eteläpuolella usko eri keinoihin ratkaista konflikteja ja vähentää radikalisoitumista oli korkeammalla kuin Euroopassa. Suomi kuitenkin erottui viiteryhmästään optimistisuudellaan – suomalaisten luotto melkein kaikkiin keinoihin oli yli EU-maiden keskitason. Suomalaisista yli 75% uskoi kaikkien eri keinojen olevan tehokkaita, lukuun ottamatta kulttuuri- ja taidehankkeita, joihin suomalaisten usko oli heikoin kaikista raportin maista. Erityisen fiksuna pidettiin nuoriin panostamista Välimeren kummallakin rannalla.
Välimeren eteläpuolella maissa, joissa nuorten radikalisaatio on ollut suuri ongelma, usko radikalisaation torjumiseen oli suurempi kuin Euroopassa, vaikka täälläkin suurin osa piti esitettyjä keinoja tehokkaina. Etenkin koulutusta ja nuoriin kohdistuvia sekä nuorten itsensä johtamia hankkeita pidettiin tehokkaina keinoina, kuten myös nuorten poliittisen ja yhteiskunnallisen osallistumisen tukemista. Nuoriin uskoivat paitsi nuoret itse, myös vanhemmat vastaajat.
Kuudesta vaihtoehtoisesta tavasta torjua konflikteja ja radikalisaatiosta on alla esitetty kolme suosituinta, ja niistä näkee selvästi, että suomalaiset uskovat dialogin voimaan keskivertoeurooppalaista myönteisemmin.
Eurooppalaiset ja Välimeren eteläpuolen vastaajat erosivat uskon määrässä enemmän kuin sen kohteessa – tehokkaimmista keinoista oltiin yleisesti ottaen samaa mieltä, mutta etelässä luottamus eri keinoihin oli vahvempi.
Intercultural Trends -raportissa havaittiin, että medialla on suuri rooli mielikuvien luomisessa ja erimielisyyksien ratkaisemisessa. Vastaajilla, jotka kertoivat nähneensä uutisia mediassa Välimeren toiselta rannalta, mielipiteet olivat useammin muuttuneet negatiiviseen suuntaan kuin positiiviseen.
Erot kahden mantereen välillä ovat mielenkiintoisia: Euroopassa uutisiin oltiin ylipäänsä törmätty enemmän, ja eurooppalaisista suurin osa uskoi, että heidän näkemyksensä eivät olleet muuttuneet mihinkään suuntaan. Välimeren eteläpuolella harvempi oli nähnyt uutisia, mutta ne olivat vaikuttaneet vastaajiin useammin – usein myös positiviiseen suuntaan.
Siinä missä medialla havaittiin olevan negatiivinen vaikutus, arjen kohtaamisilla erilaisten ihmisten kanssa oli positiivinen vaikutus. Ihmiset, jotka kertoivat viimeisen vuoden aikana tavanneensa henkilön Välimeren toiselta puolelta ilmoittivat näkemystensä joko pysyneen samana tai muuttuneen huomattavasti useammin positiiviseen kuin negatiiviseen suuntaan.
Kohtaamisten yleisyys ja vaikutus vaihteli niin maanosien kuin maidenkin välillä. Euroopassa kohtaamiset olivat yleisempiä, kun taas Välimeren eteläpuolella kohtaamiset olivat harvinaisempia, mutta vaikuttivat useammin positiivisesti.
Raportti luo uskoa siihen, että monimuotoisuus itsessään luo suvaitsevaisempaa maailmaa: kohtaamiset vaikuttivat ihmisiin myönteisesti, ja suvaitsevaisemmat asenteet toisia kulttuureja kohtaan tekivät ihmisistä avoimempia monimuotoisuudelle ja valmiimpia hyväksymään erilaisia ihmisiä osaksi elämäänsä.
Raportissa havaittiin, että nuoret olivat vanhempia vastaajia suvaitsevampia ja avoimempia erilaisuutta ja muita kulttuureja kohtaan. Radikalisaation ehkäisemisessä nuorten usko eri keinoihin oli vielä suurempaa kuin vanhemmilla. Nuoret eivät siis ole niin kyynisiä kuin ehkä luullaan, vaan uskovat dialogiin ja yhteistyöhön.
Tulevaisuus ei siis näytä täysin synkältä, ja usko dialogin voimaan on edelleen vahva.