Tag Archives: nuoret
Mitä nuorten tulisi tehdä päästäkseen vaikuttamaan ja päättämään asioista? Mitä poliitikkojen tulisi tehdä? Miksi nuoret ilmastoaktiivit ovat vihaisia? Voidaanko kapitalistisen talousjärjestelmän loputtoman kasvun normista päästä irti? Näitä ja monia muita kysymyksiä pohdittiin nuorten ilmastoaktivismiin keskittyvässä Jatkuvan kasvun loppu? -webinaarissa 20.5.
Keskustelun avasi Allianssin nuorten ilmastovaikuttamisen parissa ja Ilmastonmuutosvoima-hankkeessa työskentelevä Niina Ratilainen. Ratilainen totesi, että nuorten mukaan ottamisessa päätöksentekoon on tapahtunut edistystä, ja hyvä esimerkki tästä on nuorten kuulemisen lisääminen ilmastolakiin. Tämä on kuitenkin vasta alkua, eikä vielä riitä. Ratilainen viittasi keskusteluun siitä, ovatko nuoret aktiivit itse päättäneet ryhtyä ilmastoaktivismiin vai onko heitä työnnetty siihen ja painotti nuorten oman päätöksenteon tärkeyttä. Hän totesi, että nuorilla tulisi aina olla valta valita itse, mitkä asiat he haluavat maailmassa muuttaa.
Nuorten oma ilmastotoiminta on Ratilaisen mielestä valtavan tärkeää jo siitäkin syystä, että toimijuus on paras tapa lievittää ilmastoahdistusta ja yhdessä tekeminen lisää merkityksellisyyden kokemusta. Nykynuorilla on hyvät valmiudet ympäristötietoiseen toimintaan, ja Ratila totesi, että ilmastoasioihin liittyen kaikilla on jotakin annettavaa, olivatpa kyseessä sitten nuoret kaupungeissa tai maaseudulla, tai eri opiskelu- tai urataustoista tulevat nuoret. Kysymys kuuluukin nyt, osaavatko aikuiset antaa nuorille heidän tarvitsemansa resurssit ja päätöksentekovallan.
Ilmastoaktivisti Ellen Ojala pureutui puheenvuorossaan siihen, mikä nuoria aktivisteja suututtaa tai tympäännyttää. Hän koki, ettei nuoria usein nähdä yhdenvertaisina kansalaisina eikä nuorten toimintaa oteta vakavasti. Ennen kaikkea Ojala toivoi poliitikkojen ja päättäjien taholta rehellisyyttä. Näennäiskuuntelijat, jotka antavat nuorille valheellisen ymmärretyksi tulemisen tunteen, mutta toimivatkin sitten päinvastoin, saavat nuoret tuntemaan olonsa petetyiksi.
Myös aikuiset kiusaajat, jotka harrastavat myllytystä mediassa tai pyrkivät hiljentämään aktivistinuoria sosiaalisessa mediassa nousivat keskustelussa esille. Ojala koki, että usein pyritään puhumaan muka nuorten puolesta, mutta nuorten oma ääni ei kuulu. Hän painotti, että aikuisten ja päättäjien tulisi kuunnella tiedettä ilmastoasioissa ja että ilmastoaktiivit nuoret pyrkivät toimimaan tieteen äänitorvina. Vihaiseksi nuoret tulevat kokemastaan epäoikeudenmukaisuudesta kun eivät saa itse olla päättämässä omasta tulevaisuudestaan.
Tiina Rättilä, tutkijatohtori ja politiikan tutkija Tampereen yliopistossa totesi, että nuorten ilmastotoiminta ei ole missään nimessä turhaa, mutta nuorten on hyvä tietää vaikuttamisen reunaehdot. Hän muistutti, että puolueiden valtaan perustuva edustuksellinen demokratia ei ota suoraan vaikutteita kansalta ja päätöksien huolellinen valmistelu vie aikaa, minkä takia muutoksia ei tapahdu kovin nopeasti. Myös maailmaamme pyörittävä globaali kapitalismi on otettava huomioon. Rättilä kuitenkin kannusti puheenvuorossaan nuoria ja painotti, että moraalista periksi antamisen vaihtoehtoa ei ole, edessä on merkittävä työ tehtävänä ja politiikka ei lopu milloinkaan eli sitä on osattava pelata. Vaikuttamisen vaihtoehtoina Rättilä näki muun muassa täysi-ikäisten nuorten pyrkimisen joukolla parlamenttiin vaalien kautta, ekologisten tuotteiden vaatimisen markkinoilla, somevaikuttamisen ja nuorten pyrkimisen rauhanrakentamisen prosesseihin maailman kriisipesäkkeissä.
Loppukeskustelussa pohdittiin jatkuvan talouskasvun mahdollista loppua. Kommenteissa nousi esille, että jatkuvaa kasvua on kyseenalaistettu puoluepolitiikankin sisällä, ja ilmastoliikkeen koettiin vaikuttaneen tähän. Jatkuvaan kasvuun liittyen pohdittiin myös sitä, ovatko vaihtoehdot joko kasvu tai romahdus, vai voiko olla jotain siltä väliltä. Tiina Rättilä kehotti tähän liittyen käymään BIOS-tutkimusyksikön verkkosivuilla. Keskustelijoita mietitytti myös se, miten nuorempi sukupolvi navigoi sen pettymyksen ja epäoikeudenmukaisuuden tunteen läpi, joka aiheutuu siitä, etteivät he tule saavuttamaan samaa yltäkylläisyyttä kuin vanhempansa. Webinaarin päätti Ellen Ojala, joka alleviivasi, että ahdistukseen auttaa vain toiminta, ja vaati poliitikkoja sanomaan rehellisesti, jos heidän mielestään ilmastotavoitteiden toteuttaminen ei ole taloudellisesti mahdollista, jotta nuoret tietäisivät ketä äänestää ja ketä ei.
Työpajoihin haetaan osallistujia!
Vihapuhe? Pakolaiset? Eurooppalaiset arvot? Aktiivinen kansalaisuus?
Näitä teemoja käsitellään 16-30-vuotiaille suunnatuissa työpajaviikonlopuissa Helsingin seudulla ja Kajaanissa maaliskuussa.
Opetushallituksen koordinoimassa ja Erasmus+ Youth In Actionin puitteissa toteutettavissa työpajoissa pyritään vahvistamaan nuorten kriittistä ajattelua ja medialukutaitoa, ja antamaan valmiuksia toteuttaa omia tapahtumia ja kampanjoita.
Maaliskuussa järjestetään kaksi työpajaa: Helsingin seudulla 2-4.3.2018 (Facebook-event) ja Kajaanissa 16-18.3.2018 (Facebook-event)
Onko toiminnassanne mukana kohderyhmään sopivia nuoria? Vinkatkaa tietoa eteenpäin! Lisätietoja kati.inkinen@oph.fi
