Suomen verkoston toiminta käynnistyi uudelleen

Suomen Anna Lindh -verkoston kokoontui ensimmäistä kertaa 3.6.2019 yli vuoden kestäneen tauon jälkeen. Iltapäivän aikana kuultiin arvomaailman muutoksista EU:n ja Välimeren alueella, keksittiin ratkaisuja kulttuuridialogityön haasteisiin ja ideoitiin tulevaa toimintaa.

Arvot muutoksessa EU:n ja Välimeren alueella

Tia Kangaspunta aloitti kertomalla Intercultural Trends -raportin keskeisistä löydöksistä. Tuoreimman Anna Lindh -säätiön julkaiseman Intercultural Trends -raportin mukaan EU:n ja Välimeren alue ei ole ollenkaan niin suuressa kriisissä kuin on ehkä kuviteltu – erimielisyyksien sijaan kansat Välimeren eri puolilla ovat varsin samaa mieltä monista peruskysymyksistä. Anna Lindh -säätiön mukaan raportin tärkeimpiä havaintoja oli, että ihmiset kummallakin puolella Välimerta suhtautuvat positiivisesti eri taustoista tuleviin ihmisiin ja uskovat kansainväliseen yhteistyöhön.

Suomen Anna Lindh -verkosto poimi raportista viisi erityisesti suomalaisia kiinnostavaa näkökulmaa, joihin voit tutustua tarkemmin täällä.

Konrad Pedziwiatr kertoi tarkemmin raportin tekemisestä ja Puolan osuudesta tutkimuksessa. Puolan vertailu Suomeen on mielenkiintoista, sillä toisissa arvoissa Suomi ja Puola olivat hyvin lähellä toisiaan – toisissa taas muihin Euroopan maihin suhteutettuna hyvin kaukana toisistaan. Pedziwiatrin mukaan puolalaisten käsitys yhteiskunnasta on poikkeuksellisen yhdenmukainen tutkimustulosten kanssa – paitsi yhdessä asiassa: puolalaiset arvioivat muslimien määrän maassa lähes 500-kertaiseksi, kuin mitä se todellisuudessa on.

Konrad Pedziwiatr kertoi tarkemmin puolalaisten asenteista maahanmuuttoon

“Refugees were supposed to storm our borders. Yet we had not seen them. But you can see how strongly it affected people’s perceptions.” Pakolaiskriisi muutti Pedziwiatrin mukaan ilmapiiriä Puolassa, vaikka maahan saapuneiden pakolaisten määrä oli vähäinen. Todellisella määrällä ei ollut merkitystä, sillä pakolaisuus politisoitiin.

Puolan on poikkeuksellinen muuhun Eurooppaan nähden kulttuuristen kohtaamisten vähyydessä. Toisen maailmansodan jäljiltä Puola oli poikkeuksellisen homogeeninen, mitä se ei koskaan aiemmin ollut ollut. Puolalaisilla ei siis ole ollut usein tilaisuuksia haastaa käsitystään toisesta. Tämä on ongelma, koska kohtaamisten on havaittu vaikuttavan usein positiivisesti, vähintään neutraalisti ihmisten asenteisiin toisesta.

MED FORUM 2020: Välimeren suurin kansalaisjärjestökohtaaminen

Kroatian foorumiin vuonna 2020 on pyydetty kaikilta kansallisilta Anna Lindh jäsenverkostoilta ehdotuksia, mitä ohjelmaa ja toimintaa foorumiin halutaan. Tässä vaiheessa ehdotukset voivat olla toimintatapoja yleisellä tasolla, mutta myös tarkempia ehdotuksia ohjelmasta voidaan tehdä. Foorumin ohjelmaa suunniteltiin ryhmissä. Keskusteluissa nousi esiin mm. Suomen mahdollisuus brändäytyä yhä enemmän rauhanvälittäjänä, jäsenjärjestöjen osaaminen ihmiskaupan vastaisessa työssä sekä taidekasvatuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Ehdotuksia voi vielä jättää koordinaattoreille, jotka ilmoittavat ne eteenpäin foorumin järjestäjille.

Foorumista on saatavilla tietoja vasta rajallisesti, mutta ilmoittautumisen odotetaan alkavan kesäkuussa 2019. Kansallisten verkostojen on mahdollista kustantaa muutaman osallistujan osallistuminen foorumiin. Tietoja päivitetään Suomen verkoston sivuille.

Verkostotapaamisessa koottiin työryhmä foorumin ohjelman suunnittelua ja näkyvyyden edistämistä varten. Ohjausryhmään valittiin Heidi Saarinen, Heidi Rautionmaa ja Rilli Lappalainen.

Työpajoissa haettiin ratkaisuja kulttuurien välisen dialogin haasteisiin

Mediat ja stereotypiat -työpajassa oltiin enimmäkseen samaa mieltä siitä, että median vaikutus vahvisti negatiivisia stereotypioita. Ratkaisuna ehdotettiin esimerkiksi toimittajien kouluttamista huomioimaan stereotypiat työssään.

Moninaiset kasvatukset lastenkasvatuksessa -työpajassa pohdittiin, miten eri arvopohjat voi sovittaa yhteen kasvatustyössä. Lapsen terveen itsetunnon kehityksen tukemista sekä lapsen kuulemista pidettiin tärkeänä.

Kolmannessa työpajassa etsittiin keinoja estää nuorten haitallista radikalisoitumista.

Työpajoja ohjasivat tehtävään koulutetut verkoston jäsenet.